Heippa!
Maanantaina starttaa raadin ruokalakampanja! Edellisen vuoden tapaan tarkoituksena on vähentää ruokailun yhteydessä syntyvän ruokajätteen määrää. Se onnistuu, kun jokainen ottaa sen verran sapuskaa lauaselle kuin jaksaa syödä. Turhahan sitä ruokaa on ottaa vain heittääkseen sen roskikseen.
 Koska tämän vuoden aiheena on energia, viikon aikana ruokalassa on mahdollisuus vastata kysymykseen "mistä saat energiaa". Vastauslapuista kootaan käytävälle Ressun "energiapuu", josta jokainen voi käydä tiirailemassa muiden vinkkejä energiatason ylläpitämiseen.

Tässä vielä juttua siitä, miksi meidän kannattaa kiinnittää huomiota syntyvän ruokajätteen määrään (sama teksit löytyy myös raadin ilmoitustaululta)

Ruokaroskaongelma
Oletko joskus heittänyt ruokaa pois, vaikka tiedät sen olevan vielä syötäväksi kelpaavaa? Niin minäkin. Ajattelitko silloin niitä kaikkia ihmisiä, joilla ruokaa ei ole edes välttämättömään tarpeeseen? En minäkään.
 On totta, että kolmannen maailman maissa ihmisiä kuolee nälkään ja kärsii kroonisesta ruuan puutteesta. On myös totta, että 16 miljoonaa EU-kansalaista on hyväntekeväisyysjärjestöjen ruoka-avun varassa. Totta on kuitenkin sekin, että vaikka et heittäisikään ruokaa pois, ylijäänyttä sapuskaa ei hyvin todennäköisesti lähetettäisi tarvitseville. Miksi sitten ruuan pois heittämistä tulisi välttää jos päinvastainen toiminta ei kuitenkaan auta hädässä olevia?
 Suomessa ruokaa heitetään pois vuosittain 20-30 kiloa henkeä kohden. Nopeasti laskettuna tämä kerryttää kaikkien kotitalouksien yhteiseksi häpeäpilkuksi 120-160 miljoonan kilon ruokajätevuoren. Se on kaksinkertainen määrä kauppojen pois heittämään ruokamäärään nähden. Taloussanomat lisäävät vielä pökköä pesään julistamalla sinkkunaiset ruuan suurtuhlareiksi.
 Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskikseen, on koko elintarvikeketjun ympäristövaikutukset aiheutettu turhaan. Myös työpanos menee hukkaan. Te taloudesta kiinnostuneet kertokaahan, kuin tuottavaa on palkata työvoimaa valmistamaan ruokaa suoraan roskikseen? Ruuan hukkaan meneminen ei ole aivan yhdentekevää, sillä ruuan osuus Suomessa asuvan hiilijalanjäljestä on lähes yhtä suuri kuin asumisen.
 Monesti saatamme luulla, että ruuan pakkaaminen tai jätehuolto aiheuttaa suurimmat ympäristövaikutukset. Näin ei kuitenkaan ole, sillä poisheittäminen rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaus taikka jätehuolto. Hyvä pakkaushan oikeastaan vähentää ruokajätteen määrä, sillä se estää pilaantumista, jolloin sinulla on enemmän aikaa syödä murkinasi! Lienee siis parasta panostaa paukkaukseen pois heittämisen sijaan. Niin ja ruokaa ei kannata koskaan ostaa tai ottaa roskikseen!


Ainiin! Tulevan viikon aikana servetit ja biojätteet lajitellaan omiin astioihinsa, jotta poisheitetyn ruuan punnitseminen helpottuisi. Monitorista voi joka päivä käydä kuikuilemassa, kuinka paljon ruokaa heitettiin pois. Ja määrähän tietysti pienenee joka päivä!